Peurakaira on Suomen suurimpia suojelualueiden ulkopuolella olevia hakkuiden uhkaamia luonnontilaisia ikimetsäalueita. Valtion liikelaitos Metsähallitus hallinnoi tätä vanhojen metsien ja soiden muodostamaa erämaata, joka sijaitsee Sodankylän ja Inarin rajalla. Metsähallitus on luokitellut suuren osan Peurakairaa talousmetsäksi.
Esittelemme näitä vielä osittain koskemattomia vanhoja metsiä ja saamelaisten, euroopan viimeisen alkuperäiskansan, niissä harjoittamaa perinteistä poroelinkeinoa. Alleviivaamme alueen maankäytössä vallitsevaa ristiriitatilannetta ja kyseenalaistamme Metsähallituksen Metsätalous-osaston sanelupolitiikan. Sillä onhan monisatavuotisten mäntyvanhusten käyttäminen selluksi esimerkki äärimmäisen tehottomasta raaka-aineen käytöstä. Alueen kestävä kehitys ottaisi huomioon muutkin elinkeinot kuten myös Lapin pääelinkeinon matkailun. Sisällön kultaisena lankana on jako kestävän kehityksen ja metsäteollisuuden sekä paperin turhan kulutuksen arvojen välillä.
Esityksessä nähdään luonnontilaista Lapin metsäluontoa, perinteisen poroelinkeinon vuotuisia työvaiheita sekä metsätalouden aiheuttamat muutokset luonnossa. Tarkastelemme myös metsäteollisuuden prosesseja sekä paperin kulutuksen kasvoja.